Miksi jokainen yritys tarvitsee tekoälyohjeistuksen – ja mitä siihen kuuluu

Tekoälyä käytetään useimmilla työpaikoilla jo nyt – usein omin päin ja ilman yhteisiä pelisääntöjä. Tilastokeskuksen mukaan vain 15 % suomalaisista yrityksistä on kirjannut tekoälyn käytön säännöt (2025). Ero arjen ja sääntöjen välillä on riski, mutta myös hukattu mahdollisuus.

Ohjeistus ei ole kielto, vaan lupa

Moni ajattelee tekoälyohjeistuksen rajoitusten listaksi. Hyvä ohjeistus toimii päinvastoin: se kertoo henkilöstölle, mitä saa tehdä. Kun säännöt ovat selvät, ihmiset uskaltavat käyttää tekoälyä niissä tehtävissä, joissa siitä on eniten hyötyä. Ilman ohjetta varovaiset jättävät tekoälyn käyttämättä ja rohkeimmat tekevät omat sääntönsä.

Mitä riskejä ohjeistus pienentää?

  • Luottamukselliset tiedot. Asiakastietoja, sopimuksia tai liikesalaisuuksia päätyy palveluihin, joiden tietojenkäsittelyä yritys ei hallitse.
  • Henkilötiedot ja tietosuoja. Henkilötietojen syöttäminen tekoälypalveluun on henkilötietojen käsittelyä, jonka on täytettävä tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
  • Virheet. Tekoäly kirjoittaa vakuuttavasti myös silloin, kun se on väärässä. Ohje kertoo, mitkä tuotokset on aina tarkistettava ja kuka vastaa lopputuloksesta.
  • Kielletyt käyttötavat. EU:n tekoälyasetus on kieltänyt 2.2.2025 alkaen esimerkiksi työntekijöiden tunteiden päättelyn tekoälyllä työpaikalla.
  • Avoimuus. Milloin tekoälyn käytöstä on kerrottava asiakkaalle tai lukijalle? Suomessa avoimuusvelvoitteita valvoo Traficom.

Mitä hyvään tekoälyohjeistukseen kuuluu?

  1. Tarkoitus ja soveltamisala. Ketä ohje koskee – myös alihankkijoita ja vuokratyöntekijöitä, jos he käyttävät tekoälyä organisaation puolesta.
  2. Hyväksytyt työkalut. Mitä tekoälypalveluja saa käyttää ja millä tilillä (esimerkiksi yrityksen hallinnoima versio henkilökohtaisen tilin sijaan).
  3. Tietojen luokittelu. Mitä tietoja tekoälylle saa antaa, mitä vain hyväksytyissä työkaluissa ja mitä ei koskaan.
  4. Tarkistaminen ja vastuu. Ihminen vastaa aina lopputuloksesta. Mitkä tuotokset tarkistetaan ja miten.
  5. Avoimuus ja merkitseminen. Milloin tekoälyn käytöstä kerrotaan.
  6. Kielletyt ja suuren riskin käytöt. Esimerkiksi päätökset ihmisten työstä, palkkauksesta tai arvioinnista eivät ole asioita, joita tehdään omin päin tekoälyllä.
  7. Yhteyshenkilö ja poikkeamat. Keneltä kysytään ja kenelle kerrotaan, jos jokin menee pieleen.
  8. Päivitys. Ohje elää työkalujen ja sääntelyn mukana, ja jokaisella versiolla on päivämäärä.

Julkaisu ei riitä – ohje pitää myös lukea

Ohjeistus vaikuttaa vasta, kun henkilöstö tuntee sen. Siksi ohje kannattaa julkaista niin, että jokainen kuittaa sen luetuksi ja kuittaukset kirjautuvat talteen. Silloin näet yhdellä silmäyksellä, kuka on lukenut uusimman version ja ketä pitää muistuttaa.

Kuittaukset ovat samalla osa dokumentaatiota, jolla organisaatio voi osoittaa toteuttaneensa toimenpiteitä henkilöstön tekoälylukutaidon tukemiseksi – katso mitä tekoälyasetuksen 4 artikla edellyttää.

Laadi ohjeistus maksutta

Aigen Campuksen tekoälyohjeistuksen laatijassa vastaat noin kymmenen minuutin kyselyyn organisaatiosi tekoälyn käytöstä, ja tekoälyavustaja laatii luonnoksen. Voit muokata ohjetta keskustelemalla avustajan kanssa, julkaista sen henkilöstölle ja seurata kuittauksia. Laatija, julkaisu, kuittaukset ja versiohistoria ovat aina maksuttomia.

Tekoälyn tuottama luonnos on lähtökohta, ei valmis juridinen asiakirja: organisaatio vastaa julkaisemastaan ohjeesta, ja lopullinen ohje kannattaa tarkistuttaa asiantuntijalla.