Tekoälymerkintä: milloin kuva tai teksti pitää merkitä?
Tekoälymerkintä tarvitaan EU:n tekoälyasetuksen 50 artiklan mukaan kolmessa arkisessa tilanteessa: kun ihminen keskustelee tekoälyn kanssa esimerkiksi chatbotissa, kun julkaiset syväväärennöksen eli aidolta näyttävän tekoälykuvan, -videon tai -äänen, ja kun julkaiset tekoälyn tuottaman tekstin yleistä etua koskevasta asiasta ilman, että ihminen on tarkistanut sen ja vastaa siitä. Useimmiten tekoälyn avulla tehtyä kuvaa tai tekstiä ei tarvitse merkitä.
Vaikkapa Esimerkki Rakennus Oy:n markkinointi tekee tekoälyllä kuvan, jossa hymyilevä perhe seisoo uuden kodin pihalla. Jos kuva näyttää valokuvalta, se merkitään. Jos se on selvästi piirros, merkintää ei tarvita.
Velvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Suomessa niitä valvoo Traficom, joka julkaisi 20.8.2026 ohjeen Milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa?
Tilanne 13.10.2026. Ei oikeudellista neuvontaa.
Kolme tilannetta, joissa merkintä tarvitaan
- Chatbot ja muu suora vuorovaikutus. Kun ihminen keskustelee tekoälyn kanssa, hänen on tiedettävä se viimeistään ensimmäisessä viestissä. Traficomin esimerkkejä ovat chatbotit, ääniavustajat, tekoälyagentit, avatarit ja sosiaalisen median botit. Ilmoitusta ei tarvita, jos tekoäly on tilanteesta ilmeinen, mutta pelkkä maininta käyttöehdoissa ei yleensä riitä.
- Syväväärennös. Kun julkaiset tekoälyllä tehdyn tai muokatun kuvan, videon tai äänen, joka muistuttaa todellisia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia ja voisi näyttää aidolta, se on merkittävä selvästi. Tarkoitus ei ratkaise: myös hyvässä hengessä tehty video merkitään. Taiteellisessa, satiirisessa tai fiktiivisessä teoksessa merkinnän voi tehdä tavalla, joka ei haittaa teoksen esittämistä.
- Teksti yleistä etua koskevasta asiasta. Kun julkaiset tekoälyn tuottaman tai muokkaaman tekstin kertoaksesi yleisölle esimerkiksi kansanterveydestä, kuluttajaturvallisuudesta tai merkittävistä taloudellisista asioista, kerro tekoälyn käytöstä. Merkintää ei tarvita, jos ihminen on tarkistanut sisällön ja joku vastaa julkaisusta.
Tarkistus tarkoittaa Traficomin mukaan sisällön, lähteiden ja faktojen arviointia. Pelkkä oikoluku ei riitä.
Neljäs velvoite koskee tunteiden tunnistusta ja biometristä luokittelua: niiden kohteena oleville ihmisille on kerrottava järjestelmästä. Työpaikoilla ja oppilaitoksissa tunteiden päättely tekoälyllä on kuitenkin ollut kiellettyä 2.2.2025 alkaen, lääketieteellisiä ja turvallisuuteen liittyviä syitä lukuun ottamatta.
Päätöstaulukko: merkitäänkö?
| Tilanne | Merkitäänkö? | Miten |
|---|---|---|
| Markkinointikuva, joka on selvästi piirros tai kuvitus | Ei velvoitetta | Voit kertoa tekoälyn käytöstä vapaaehtoisesti, esimerkiksi kuvatekstissä |
| Markkinointikuva, joka näyttää aidolta valokuvalta todellisista ihmisistä, paikoista tai tapahtumista | Kyllä, kyse on syväväärennöksestä | Näkyvä merkintä kuvassa tai sen vieressä, esimerkiksi EU-kuvake |
| Tuotekuva, jota tekoäly on vain rajannut, suoristanut tai jonka valoa se on säätänyt | Ei | Pieniä teknisiä korjauksia ei merkitä |
| Tuotekuva, johon tekoäly on lisännyt ihmisiä tai esineitä tai josta se on poistanut niitä | Yleensä kyllä, jos kuva näyttää aidolta | Näkyvä merkintä, esimerkiksi "Kuvaa on muokattu tekoälyllä" |
| Asiakaspalvelun chatbot verkkosivulla | Kyllä | Ilmoitus viimeistään ensimmäisessä viestissä, esimerkiksi "Olen tekoälyavustaja" |
| Tekoälyn luonnostelema lehdistötiedote uutuustuotteesta | Ei yleensä | Tavallinen mainonta ei Traficomin mukaan yleensä kuulu velvoitteen piiriin. Tarkista faktat silti |
| Tekoälyn luonnostelema tiedote tuotteen takaisinvedosta tai sijoittajille | Ei, jos asiantuntija on tarkistanut sisällön ja yritys vastaa julkaisusta; muuten kyllä | Kirjaa, kuka tarkisti ja hyväksyi tekstin |
| Toimitusjohtajan tekoälyllä tehty video- tai äänitervehdys | Kyllä, aina | Selvä merkintä videon alussa ja julkaisun tekstissä |
| Sisäinen muistio tai palaverin yhteenveto | Ei | Tekstiä ei julkaista yleisölle. Organisaation oma ohje voi silti pyytää kertomaan tekoälyn käytöstä |
| Tekoäly hioo vain kieltä omassa tekstissäsi | Ei | Kielenhuolto ei muuta sisältöä |
Raja kulkee kahdessa kohdassa. Kuvien AI-merkinnässä ratkaisee, voisiko katsoja luulla kuvaa aidoksi. Traficomin mukaan sisältöä ei tarvitse merkitä, jos se ei ole niin todentuntuinen, että se voisi antaa virheellisen käsityksen aitoudestaan. Teksteissä ratkaisee, onko kyse yleistä etua koskevasta tiedottamisesta ja onko ihminen tarkistanut sen.
Tekoälyn tekemä käännös tai tiivistelmä on Traficomin mukaan merkittävä, jos se muuttaa olennaisesti tekstin merkitystä tai sisältöä ja teksti kuuluu muuten velvoitteen piiriin. Pienet muutokset eivät vaadi merkintää.
Kuka merkitsee: tarjoaja vai käyttöönottaja
Tekoälyasetus jakaa vastuun kahdelle:
- Tarjoaja, esimerkiksi kuva- tai tekstityökalun valmistaja, kehittää tekoälyjärjestelmän ja tuo sen markkinoille omalla nimellään. Myös yrityksesi on tarjoaja, jos se on rakentanut chatbotin tai sisältöä tuottavan ominaisuuden omaan tuotteeseensa. Tarjoaja vastaa siitä, että chatbot kertoo olevansa tekoäly ja että tuotettu sisältö on merkitty koneluettavasti.
- Käyttöönottaja käyttää tekoälyä työssään. Useimmat yritykset ovat tässä roolissa. Käyttöönottaja merkitsee julkaisemansa syväväärennökset ja yleistä etua koskevat tekstit.
Sama yritys voi olla molempia. Jos ostat valmiin chatbotin, toimittaja on tarjoaja, mutta tarkista silti, että ilmoitus näkyy yrityksesi sivuilla.
Miten tekoälymerkintä tehdään
Traficomin ohjeen mukaan merkinnän on oltava selvä ja helposti huomattava, ja se on annettava viimeistään ensimmäisessä vuorovaikutuksessa tai sisällön ensimmäisellä näkemiskerralla. Merkintä voi olla teksti, puhe, kuvake tai niiden yhdistelmä, ja sen pitää toimia kaikille käyttäjäryhmille, myös lapsille, ikääntyneille ja vammaisille ihmisille. Käyttöehtoihin piilotettu maininta ei riitä.
Käytännön apuvälineitä on kolme:
- EU-kuvakkeet. Komissio on julkaissut maksuttomat EU-kuvakkeet tekoälysisällön merkitsemiseen: yleiskuvakkeen sekä omat kuvakkeet kokonaan tekoälyllä tuotetulle ja osittain tekoälyllä muokatulle sisällölle. Kuvakkeen käyttö on vapaaehtoista. Komission mukaan se tukee merkintävelvoitteen noudattamista, mutta ei yksin takaa sitä: merkinnän on silti oltava selvä ja helposti huomattava.
- Komission ohjeet. Komissio julkaisi 20.7.2026 ohjeet avoimuusvelvoitteista tarjoajille ja käyttöönottajille.
- Käytännesäännöt. Tekoälyn tuottaman sisällön avoimuutta koskevat käytännesäännöt julkaistiin 10.6.2026. Ne ovat vapaaehtoiset, ja komission mukaan ne oli allekirjoittanut noin 190 yritystä ja organisaatiota heinäkuun 2026 loppuun mennessä.
Lyhyt ja selkeä teksti toimii hyvin: "Kuva on tehty tekoälyllä", "Videota on muokattu tekoälyllä" tai "Teksti on tuotettu tekoälyn avulla".
Vinkki: Kirjaa merkintäsäännöt tekoälyohjeistukseen, niin kenenkään ei tarvitse tulkita lakia itse. Aigen Campuksen tekoälyohjeistuksen laatija kysyy avoimuudesta ja ehdottaa luonnokseen selkeät pelisäännöt.
Koneluettava merkintä viimeistään 2.12.2026
Näkyvän merkinnän lisäksi tekoälyn tuottaman kuvan, videon, äänen tai tekstin on oltava koneellisesti tunnistettavissa, esimerkiksi digitaalisen vesileiman, metatietojen tai sisällön alkuperän varmentamisen avulla. Tämä on tarjoajan velvollisuus.
Traficomin mukaan ennen 2.8.2026 markkinoille tulleiden järjestelmien tarjoajien on täytettävä vaatimus viimeistään 2.12.2026. Muihin avoimuusvelvoitteisiin ei ole siirtymäaikaa.
Velvoite koskee yritystäsi, jos se on tuonut markkinoille oman sisältöä tuottavan ominaisuuden, kuten verkkokaupan kuvageneraattorin tai palvelun, joka kirjoittaa tekstejä asiakkaille. Jos yrityksesi vain käyttää ChatGPT:tä, Copilotia tai kuvatyökalua, tarjoaja hoitaa koneluettavan merkinnän. Teidän vastuullanne on näkyvä merkintä silloin, kun yllä oleva taulukko sitä edellyttää.
Lue lisää: joulukuun 2026 tekoälymuutokset.
Tee merkinnästä rutiini
- Kirjaa ohjeistukseen kolme tilannetta, joissa merkitään, ja nimeä henkilö, jolta voi kysyä.
- Tarkista chatbot. Kertooko se ensimmäisessä viestissään olevansa tekoäly?
- Sovi yhteinen merkintäteksti ja se, käytetäänkö EU-kuvaketta.
- Kirjaa tarkistus. Kun yritys julkaisee tekoälyn avulla tehdyn tiedotteen yleistä etua koskevasta asiasta, kirjaa, kuka tarkisti sisällön ja vastaa siitä.
- Kouluta sisällöntuottajat. Markkinoinnin, viestinnän ja asiakaspalvelun pitää tunnistaa rajatapaukset. Aigen Campuksen moduulissa 6 "Pelisäännöt ja vastuu" merkintätilanteita harjoitellaan esimerkein.
Ohjeistuksen muu sisältö on oppaassa tekoälyohjeistus yritykselle, ja tietosuojasta kerrotaan kirjoituksessa tekoäly ja tietosuoja työpaikalla.
Traficom ottaa vastaan ilmoituksia epäillyistä rikkomuksista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Valvonnasta säädetään lailla eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025).
Usein kysyttyä
Pitääkö tekoälyllä tehty kuva merkitä?
Vain jos kuva näyttää aidolta ja muistuttaa todellisia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia, eli se on syväväärennös. Selvästi piirretty tai kuvitettu tekoälykuva ei edellytä merkintää, mutta siitä voi kertoa vapaaehtoisesti.
Pitääkö ChatGPT:llä kirjoitettu teksti merkitä?
Yleensä ei. Merkintä tarvitaan, kun tekoälyn tuottama teksti julkaistaan yleistä etua koskevasta asiasta eikä ihminen ole tarkistanut sitä ja vastaa siitä. Tavallinen markkinointiteksti tai sisäinen muistio ei kuulu velvoitteen piiriin.
Miten tekoälymerkintä tehdään?
Selvästi ja helposti huomattavasti, viimeistään kun ihminen näkee sisällön ensimmäisen kerran. Yleensä riittää lyhyt teksti, kuten "Kuva on tehty tekoälyllä". Komission EU-kuvake tukee merkintää, mutta varmista, että merkintä on silti selvä. Käyttöehtoihin piilotettu maininta ei riitä.
Kuka valvoo tekoälymerkintöjä Suomessa?
Traficom valvoo tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteita ja neuvoo yrityksiä. Tietosuojavaltuutettu valvoo tietosuojaa ja tekoälyasetuksen kieltoja.
Pitääkö vanhat julkaisut merkitä jälkikäteen?
Ei. Traficomin mukaan ennen 2.8.2026 luotua tai julkaistua sisältöä ei tarvitse merkitä takautuvasti.
Aloita
Selkeät säännöt säästävät jokaiselta tulkintavaivan. Luo maksuton tili, laadi organisaatiolle tekoälyohjeistus ja kirjaa siihen, milloin tekoälyn käytöstä kerrotaan.