Tekoälyasetuksen 4 artikla: mitä tekoälylukutaito vaatii yritykseltä?

Tekoäly on jo useimmilla työpaikoilla arkea. Yrittäjien ja Verianin kyselyn (5/2026) mukaan 27 % suomalaisista työllisistä käyttää tekoälyä päivittäin, mutta vain 26 % on saanut sen käyttöön koulutusta työnantajalta. Samaan aikaan EU:n tekoälyasetus edellyttää, että tekoälyä käyttävät organisaatiot tukevat henkilöstönsä tekoälylukutaitoa.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mitä asetuksen 4 artikla käytännössä tarkoittaa suomalaiselle yritykselle. Tiedot vastaavat tilannetta 4.10.2026, eikä kirjoitus ole oikeudellista neuvontaa.

Mitä 4 artikla sanoo?

Tekoälyasetuksen 4 artikla velvoittaa tekoälyjärjestelmiä käyttävät organisaatiot toteuttamaan toimenpiteitä, joilla ne tukevat henkilöstönsä tekoälylukutaidon kehittämistä. Velvoitetta on sovellettu 2.2.2025 alkaen, ja sen nykyinen sanamuoto on ollut voimassa 27.7.2026 alkaen.

Toimenpiteissä otetaan huomioon:

  • ihmisten tekninen osaaminen, kokemus ja koulutus
  • se, mihin tekoälyä käytetään
  • ketkä tekoälyn käytöstä vaikuttuvat.

Velvoite ei koske vain omaa henkilöstöä: mukana ovat myös alihankkijat ja muut, jotka käyttävät tekoälyä organisaation puolesta.

Koskeeko tämä meitä?

Todennäköisesti kyllä. Velvoite ei rajoitu tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Se koskee organisaatioita, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä työssään: esimerkiksi tekstien luonnostelua, kokousmuistiinpanojen tiivistämistä, asiakaspalvelun chatbotia tai tekoälyä toimisto-ohjelmissa. Jos henkilöstösi käyttää työssään Copilotia, ChatGPT:tä, Geminiä tai Claudea, kannattaa olettaa, että 4 artikla koskee myös teitä.

Mitä laki ei vaadi

Tekoälylukutaitoon liittyy paljon väärinkäsityksiä. Tilanteessa lokakuussa 2026 laki ei vaadi:

  • sertifikaattia tai viranomaisen hyväksymää todistusta
  • että jokainen saavuttaa tietyn osaamistason
  • osaamisen mittaamista tai koetta
  • tiettyä koulutuksen muotoa.

Euroopan komission mukaan erillistä sertifikaattia ei tarvita, vaan organisaatio voi pitää sisäistä kirjaa koulutuksista ja ohjeistuksesta.

Seuraako laiminlyönnistä sanktioita?

Tekoälyasetuksen valvonnasta Suomessa säädetään lailla eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025), joka tuli voimaan 1.1.2026. Laki ei tilanteessa 4.10.2026 säädä 4 artiklan rikkomisesta seuraamusmaksua.

Velvoite on silti voimassa. Käytännössä puutteellinen osaaminen näkyy muiden velvoitteiden rikkomisina: luottamuksellisia tietoja syötetään julkisiin tekoälypalveluihin, tekoälyn virheellisiä vastauksia päätyy asiakkaille tai henkilötietoja käsitellään tietosuojasäännösten vastaisesti. KPMG:n ja Melbournen yliopiston tutkimuksen (2025) mukaan 53 % tekoälyn käyttäjistä on luottanut tekoälyn tuotokseen tarkistamatta sitä.

Mistä hyvä toteutus koostuu?

Laki ei määrää muotoa, mutta hyvä käytäntö on vakiintumassa. Toimiva kokonaisuus sisältää yleensä neljä osaa:

  1. Perustaidot kaikille. Mitä tekoäly on, miten sitä käytetään hyvin, miten tulokset tarkistetaan ja mitä tietoja tekoälylle saa antaa.
  2. Roolin mukaiset esimerkit. Myyjä, HR-asiantuntija ja kehittäjä käyttävät tekoälyä eri tavoin ja kohtaavat erilaisia riskejä. Komissio suosittaa huomioimaan roolin ja riskin.
  3. Organisaation oma tekoälyohjeistus. Mitä työkaluja saa käyttää, mihin ja millä ehdoilla. Lue lisää kirjoituksesta miksi jokainen yritys tarvitsee tekoälyohjeistuksen.
  4. Kirjanpito. Kuka on suorittanut minkä koulutuksen ja milloin, ja kuka on kuitannut ohjeistuksen luetuksi.

Kertaus kannattaa ajoittaa niin, että osaaminen pysyy ajan tasalla työkalujen ja sääntöjen muuttuessa.

Tekoälyasetus ei ole ainoa osaamiseen liittyvä säännös: myös tietosuoja-asetus, NIS2, DORA ja Suomen työlainsäädäntö ohjaavat kouluttamaan henkilöstöä. Katso koonti: mikä sääntely edellyttää henkilöstön tekoälykoulutusta.

Miksi dokumentointi on tärkeää?

Kun toimenpiteet on kirjattu, organisaatio voi tarvittaessa osoittaa, mitä se on tehnyt – asiakkaalle, tilintarkastajalle, hankintayksikölle tai valvojalle. Moni yritys huomaa tarpeen ensimmäisen kerran tarjouspyynnössä, jossa kysytään, miten henkilöstön tekoälyosaaminen on varmistettu.

Dokumentointi on helpointa, kun se syntyy koulutuksen sivutuotteena: suoritukset, koetulokset ja ohjeistuksen kuittaukset tallentuvat automaattisesti, ja raportin saa tarvittaessa yhdellä napin painalluksella.

Näin pääset alkuun

  1. Selvitä, mitä tekoälytyökaluja organisaatiossa jo käytetään – myös omin päin.
  2. Laadi tekoälyohjeistus ja jaa se henkilöstölle kuitattavaksi.
  3. Järjestä kaikille perustason koulutus ja kirjaa suoritukset.
  4. Sovi kertauksen aikataulu ja nimeä tekoälyasioiden yhteyshenkilö.

Aigen Campuksessa tekoälyohjeistuksen laatija, julkaisu ja kuittaukset ovat maksuttomia. Koulutus, loppukoe, todistukset ja osaamisrekisteri otetaan käyttöön tilauksella.