Onko tekoälykoulutus pakollinen? Rehellinen vastaus

13. lokakuuta 2026

Onko tekoälykoulutus pakollinen? Ei tietyssä muodossa. EU:n tekoälyasetuksen 4 artikla velvoittaa tekoälyä käyttävät organisaatiot toteuttamaan toimenpiteitä, joilla ne tukevat henkilöstönsä tekoälylukutaidon kehittämistä. Laki ei kuitenkaan vaadi tiettyä kurssia, koetta, todistusta tai osaamistasoa, eikä Suomessa ole säädetty velvoitteen laiminlyönnistä seuraamusta.

Koulutusten markkinoinnissa näkee väitteen, että tekoälyasetus velvoittaa sertifioimaan koko henkilöstön. Se ei pidä paikkaansa. Yhtä väärin olisi kuitenkin päätellä, ettei mitään tarvitse tehdä.

Velvoite on todellinen, ja työturvallisuuslaki, tietosuoja-asetus ja yhteistoimintalaki ohjaavat samaan suuntaan: kun tekoäly on työväline, ihmiset on perehdytettävä sen käyttöön. Alta näet, mikä on pakollista, mikä suositeltavaa ja mikä vapaaehtoista.

Tilanne 13.10.2026. Ei oikeudellista neuvontaa.

Mitä 4 artikla vaatii – ja mitä ei

Tekoälyasetuksen 4 artiklaa on sovellettu 2.2.2025 alkaen. Digitaalinen omnibus-asetus (EU) 2026/1744 korvasi artiklan sanamuodon 27.7.2026 alkaen. Muutos pähkinänkuoressa:

Sanamuodot ovat tiivistelmiä; tarkka teksti on EUR-Lexissä.

Euroopan komission tekoälylukutaitoa koskeva kysymys–vastaus-sivu (päivitetty 27.7.2026) täsmentää, mitä toimenpiteiltä odotetaan. Komission mukaan:

• todistusta ei tarvita, ja organisaatio voi pitää sisäistä kirjaa koulutuksista ja muista ohjaavista toimista
• työntekijöiden tekoälyosaamista ei ole velvollisuus mitata
• toimenpiteet mitoitetaan roolin ja riskin mukaan, ja niihin kuuluu vähintään yleinen ymmärrys tekoälystä, tieto siitä, onko organisaatio tekoälyn tarjoaja vai käyttöönottaja, käytettyjen järjestelmien riskit sekä henkilöstön osaamiseen ja tilanteeseen sovitetut toimet, myös oikeudelliset ja eettiset näkökulmat
• pelkkiin käyttöohjeisiin nojaaminen voi olla tehotonta
• "muihin henkilöihin" kuuluvat esimerkiksi alihankkijat, palveluntarjoajat ja asiakkaat, jotka käyttävät tekoälyä organisaation puolesta.

Velvoite ei siis tarkoita kurssipakkoa. Se tarkoittaa, että organisaation on tehtävä jotain todellista ja oikein mitoitettua. Koulutus on yleisin ja helpoimmin osoitettava tapa, mutta ei ainoa. Lue tarkemmin, mitä 4 artikla vaatii yritykseltä.

Seuraako laiminlyönnistä sanktio Suomessa?

Ei. Hallituksen esityksen HE 46/2025 jakson 2.5.3 mukaan tekoälylukutaitoa koskeva säännös ei sellaisenaan muodosta sanktioitavia velvoitteita, eikä Suomen laki säädä 4 artiklan rikkomisesta seuraamusta. Esitys laadittiin ennen omnibus-muutosta, mutta uusi, väljempi sanamuoto ei muuta asetelmaa. Tekoälyasetuksen valvonnasta säädetään lailla eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025), joka on ollut voimassa 1.1.2026 alkaen.

Sama hallituksen esitys muistuttaa kuitenkin olennaisesta: organisaation on huolehdittava henkilöstön osaamisesta niin, että se pystyy käytännössä noudattamaan tekoälyasetuksen ja muun lainsäädännön velvoitteita. Toisin sanoen osaaminen on edellytys muiden sääntöjen noudattamiselle, vaikka sen puutteesta ei sakoteta erikseen.

Muut lait ohjaavat samaan suuntaan

Työturvallisuuslaki ja tietosuoja-asetus koskevat käytännössä kaikkia työnantajia, yhteistoimintalaki kokonaan vähintään 50 työntekijän ja osittain 20–49 työntekijän yrityksiä:

• Työturvallisuuslaki (738/2002) 14 §. Työntekijä on perehdytettävä riittävästi työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön, erityisesti ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöönottoa. Kun otatte käyttöön tekoälyavustajan, perehdytys kuuluu tähän.
• Tietosuoja-asetus, 32 artikla. Organisaation on varmistettava, että sen alaisuudessa toimivat käsittelevät henkilötietoja vain ohjeiden mukaisesti. Kun joku liittää asiakkaan tietoja tekoälypalveluun, hän käsittelee henkilötietoja, joten ohjeet tarvitaan myös tekoälyn käyttöön.
• Yhteistoimintalaki (1333/2021). Säännöllisesti vähintään 50 työntekijän yrityksessä laaditaan työyhteisön kehittämissuunnitelma (9 §), johon kirjataan muun muassa osaamistarpeisiin vaikuttavat kehityskulut ja osaamisen kehittämisen toimet. Suunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon teknologisen kehityksen vaikutukset, ja tekoäly on monessa yrityksessä juuri tällainen kehityskulku. 1.7.2025 alkaen (laki 252/2025) 20–49 työntekijän yrityksissä kehittämissuunnitelmaa ei vaadita. Niiden on luotava työpaikkakohtaiset, kirjatut käytännöt säännönmukaiselle vuoropuhelulle henkilöstön kanssa (7 a §).

Toimialasta riippuen mukaan tulevat vielä NIS2-direktiivin toimeenpaneva kyberturvallisuuslaki (124/2025) ja rahoitusalan DORA-asetus, joissa koulutusvaatimukset ovat suoria. Ne on koottu erilliseen kirjoitukseen: mikä sääntely edellyttää henkilöstön tekoälykoulutusta.

Onko tekoälykoulutus pakollinen: pakollista, suositeltavaa ja vapaaehtoista

Taulukko kokoaa tilanteen tavalliselle organisaatiolle, joka käyttää tekoälyä mutta ei kehitä omia tekoälyjärjestelmiä eikä käytä suuren riskin järjestelmiä.

Jos organisaatiosi käyttää tekoälyä esimerkiksi rekrytoinnissa tai henkilöstöhallinnon päätöksissä, tilanne on toinen: liitteen III suuren riskin järjestelmiä koskevia velvoitteita sovelletaan omnibus-asetuksen myötä 2.12.2027 alkaen, ja niihin kuuluu, että järjestelmän valvonta annetaan henkilöille, joilla on siihen tarvittava pätevyys ja koulutus.

Vinkki: Tekoälyohjeistus on taulukon helpoin "suositeltava" kohta. Aigen Campuksen maksuttomalla tekoälyohjeistuksen laatijalla saat noin 10 minuutin kyselyn pohjalta luonnoksen, jonka voit julkaista henkilöstölle kuitattavaksi. Luonnos on tarkistettava itse, eikä se ole oikeudellista neuvontaa.

Miksi koulutus kannattaa silti

Pakollisuus on huono mittari sille, kannattaako jokin tehdä. Tekoäly on jo arkea: 63 % suomalaisista työntekijöistä käyttää tai on kokeillut tekoälyä työssään, mutta vain 17 % on saanut siihen koulutusta (CGI, joulukuu 2025). Käyttö on alkanut, osaaminen ei.

Hyödyt ja riskit syntyvät tavallisessa työssä:

• Laatu. 53 % tekoälyä työssään käyttävistä suomalaisista on ainakin joskus luottanut tekoälyn tuotokseen arvioimatta, pitääkö se paikkansa (KPMG ja Melbournen yliopisto 2025, Suomen tulokset). Asiakaspalvelun vastaus, jossa on keksitty takuuehto, on kallis virhe.
• Tietoturva. Myyjä, joka liittää tarjouslaskelman kuluttajaversioon chat-palvelusta, ei yleensä tiedä tekevänsä virhettä. Kun säännöt on opetettu, virheitä tulee vähemmän.
• Tuottavuus. Talouden asiantuntija, joka osaa briiffata tekoälyä ja tarkistaa tuloksen, voi säästää aikaa viikoittain. Ilman perustaitoja kokeilu jää usein yhteen pettymykseen.
• Osoitettavuus. Kun asiakas tai hankintayksikkö kysyy, miten henkilöstön tekoälyosaamisesta on huolehdittu, kirjatut toimet tekevät vastaamisesta helppoa. Katso, miten tekoälylukutaito dokumentoidaan.

Vuonna 2025 tekoälyä käytti noin 38 % vähintään 10 hengen yrityksistä, mutta vain 15 % oli dokumentoinut sen käytölle ohjeita tai toimintatapoja (Tilastokeskus). Kirjoitetut pelisäännöt eivät siis ole vielä itsestäänselvyys.

Näin hoidat asian kevyesti

Isoa projektia ei tarvita. Useimmille organisaatioille riittää neljä askelta:

1. Selvitä käyttö. Mitä tekoälytyökaluja käytetään, myös omin päin, ja missä rooleissa.
2. Kirjoita säännöt. Hyväksytyt työkalut ja se, mitä tietoja niihin saa syöttää. Henkilöstö kuittaa ohjeistuksen luetuksi.
3. Kouluta perusteet kaikille. Lyhyt, käytännöllinen koulutus, joka kattaa tekoälyn hyvän käytön, tulosten tarkistamisen, tietoturvan ja pelisäännöt. Esimerkiksi Aigen Campuksen moduulissa 6 tekoälyasetusta ja vastuunjakoa katsotaan tavallisen työntekijän näkökulmasta.
4. Kirjaa ja kertaa. Kuka on suorittanut mitä ja milloin, ja milloin on seuraavan kertauksen aika.

Jos mietit budjettia, katso mitä henkilöstön tekoälykoulutus maksaa. Suurin kuluerä on yleensä työaika, ei lisenssi.

Usein kysyttyä

Tarvitaanko tekoälylukutaidosta todistus?

Ei. Euroopan komission mukaan todistusta ei tarvita, ja organisaatio voi pitää sisäistä kirjaa koulutuksista ja ohjeista. Todistus voi silti olla käytännöllinen tapa osoittaa suoritus asiakkaalle tai hankintayksikölle.

Koskeeko tekoälylukutaidon velvoite myös pientä yritystä?

Kyllä, jos yritys käyttää tekoälyjärjestelmiä työssään. Toimenpiteet mitoitetaan käytön ja riskien mukaan, joten pienessä yrityksessä riittää usein lyhyt koulutus ja selkeä ohjeistus.

Koskeeko velvoite alihankkijoita ja vuokratyöntekijöitä?

Komission mukaan velvoite kattaa myös muut henkilöt, jotka käyttävät tekoälyä organisaation puolesta, esimerkiksi alihankkijat ja palveluntarjoajat. Anna heille käytännössä sama ohjeistus ja perustason koulutus kuin omalle henkilöstölle.

Riittääkö Elements of AI tai muu maksuton yleiskurssi?

Yleiskurssi antaa hyvän pohjan tekoälyn ymmärtämiselle. Komission minimilistaan kuuluvat kuitenkin myös organisaation omat työkalut, riskit ja säännöt, joten yleiskurssia kannattaa täydentää omalla ohjeistuksella ja roolikohtaisilla esimerkeillä.

Mitä tapahtuu, jos emme tee mitään?

Suomessa 4 artiklan laiminlyönnistä ei ole säädetty seuraamusta. Osaamisen puute näkyy kuitenkin muualla: tietosuojavirheinä, vääränä tietona asiakkaille ja vaikeutena vastata asiakkaiden ja hankintayksiköiden kysymyksiin.

Aloita

Kevyin ensimmäinen askel on maksuton: Aigen Campuksen ilmaisversioon kuuluvat tekoälyohjeistuksen laatija, julkaisu ja kuittaukset sekä kurssin ensimmäinen moduuli enintään viidelle käyttäjälle. Luo organisaatiollesi tili ja katso, sopiiko malli teille.